tiistai 23. elokuuta 2016

Irtisanoutuminen

Olen kutkuttavassa elämänvaiheessa. Olen ottanut harppauksen kohti tuntematonta tai ehkä jopa hypännyt laiturilta pää edellä toivoen, ettei siellä ole kivi ihan heti pinnan alla. 

Minulla oli vakaa aikomus palata aiempaan työhöni nyt vanhempainvapaan ja opintovapaan jälkeen, mutta laskelmien jälkeen huomasin, ettei se kannatakaan. Työni olisi ollut Helsingissä ja itse olen Lappeenrannassa. Olin alunperin miettinyt, että jos voisin olla etätöissä pääasiassa ja käydä toimistolla 1-2 päivänä viikossa vuoroviikoin, se voisi toimia. Mutta työn luonteen vuoksi minulle sanottiin, että toimistolla pitäisi olla kolmena päivänä viikossa. 30 matkan junalippu maksaa 717€ ja lasten päivähoitomaksut ovat about 600 euroa, kun niihin ei oteta huomioon vanhempien työmatkakuluja, ainoastaan palkka. 

Irtisanoin itseni. Se oli aika erikoista itselleni. Mutta mielestäni on tärkeää, että kun on pieniä lapsia, työ ja vapaa-aika ovat sopusoinnussa. Sekä tietysti se, ettei joudu itse maksumieheksi siitä, että menee töihin. Ihan niin innokas työntekijä en ole, että haluaisin maksaa siitä, että tekisin töitä.

Mutta mitä sitten nyt tekisin? Kortit ovat levällään. Olen toki hakenut tälle alueelle useampaan työhön, mutta vielä ei ole tärpännyt. Olisi huippua, jos löytyisi työ, jossa voin itse kehittyä ja jolle minulla on mahdollisimman paljon annettavaa. Olen aika yllättynyt, ettei vielä edes ahdista juurikaan. Saa nähdä miten ahdistaa siinä kohdassa, kun työkkäriin pitää ilmottautua ja perustella irtisanoutumisen syyt. Ihan järkevät ne syyt ovat. Olisihan työmatkaan kulunut suuntaansa kaksi tuntia ja muutimme tänne mieheni työn perässä aikanaan. Tässä on siis perheen yhdistäminen ja työllistymisalueelta poistuminen syynä. Toivottavasti ne riittävät noiden laskelmieni lisäksi, ettei tulisi sitä kolmen kuukauden karenssia. Ei nimittäin olisi ihan sellaiseen varaa.

Aika jännittävä tilanne. Minulla on yksi yritysidea ollut jo muutaman vuoden ja nyt saattaisi olla aika katsoa onko se myös kannattava. Huomenna täällä järjestetään yrittäjyydestä kiinnostuneille sellainen tapahtuma ja osallistun siihen. Harmittavaa, ettei Suomessa ole hirveän helppo aloittaa yrittäjyyttä työttömänä. Kun perustaa yrityksen, jää samantien kaikki tuet pois, vaikkei yritystoiminta yleensä alkuun ole kovin kannattavaa kaikkine alkukustannuksineen. Mutta ehkäpä tässäkin kohtaa esteet ovat tehty voitettaviksi ja on aika elää edelleen kuten täällä blogissakin paasaan - positiivisesti, osaamiseensa ja itseensä uskoen :)

Tällä asenteella:



2 kommenttia:

  1. Tsemppiä! Rohkea ratkaisu, mutta täysin oikea tilanteeseen nähden. Minäkin olen tehnyt isoja ja monen mielestä rohkeita ratkaisuja elämässäni. Olen irtisanoutunut vakituisesta työstä ja perustanut yrityksen. Sain yrittäjyyden ekan vuoden ajan starttirahaa, joka helpotti paljon taloudellisesti.

    Nyt vaan luottamusta ja uskoa. Asioilla on tapana järjestyä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Täytynee itsekin hakea tuota starttirahaa, niin saa sieltä vähän jeesiä sitten tarvittaessa.

    VastaaPoista

Kommenteissa on valvonta päällä, joten ei hätää, ne tulevat kyllä näkyviin :) Pidän kaikenlaisesta asiallisesta kommentoinnista! Anna palaa!

I check all comments before publishing, so please don't worry, your comment will show later on :) I like all decent comments!