lauantai 24. syyskuuta 2016

Miksi isovanhemman tekemä ruoka on niin hyvää?

Olen ollut siinä mielessä etuoikeutettu, että olen saanut tutustua kaikkiin isovanhempiini. Mummia ja vaaria voin edelleen käydä tapaamassa ja näin teenkin säännöllisen epäsäännöllisesti. He ovat jo yli 90-vuotiaita ja täytyy toivoa, että osa noista pitkäikäisyysgeeneistä olisi tullut myös minulle. Näinä avioerojen kulta-aikoina he ovat minun esimerkkiparini. Yli 65 vuotta aviossa. Siinä on itselle tavoitetta kerrakseen! Vaarini ja pappani on ja oli minulle tärkeitä ihmisiä, joiden kanssa olen saanut käydä monta hienoa keskustelua. Nyt kuitenkin käyn hieman omaa lapsuuttani läpi isoäitieni kautta.

Minulle oli teini-iässä todella kova paikka, kun mammani kuoli sillä aikaa, kun olin kielikurssilla Englannissa. Tuli puskista, vaikka hänellä pitkäaikaissairaus olikin. Hän oli minulle se, jolle pystyin juttelemaan kaikesta mitä mieleen tuli eikä hän ainakaan päin naamaa mitään ajatuksiani tuominnut. Mamma oli ihminen, joka näytti rakkautensa halaamalla. Meidän äitin puolelta kaikki halaa. Kai se on mamman peruja :)

Mummini kanssa lähennyin oikeastaan enempi mammani poismenon jälkeen. En minä koskaan mitenkään etäinen ollut, mutta ehkä ymmärsin isovanhemman arvon eri tavalla, kun olin yhden menettänyt. Mummilla ja vaarilla on aina ollut mukava käydä. Pienenä siellä sai aina ihan superpaljon kaikkia herkkuja! Pikkuleipiä, suklaakakkua, jäätelöä, marenkeja, herttasia rinkeleitä ja sanoinko jo, että jäätelöä. Hyvin yleistä oli (ja on osittain vieläkin), että ensin kahviteltiin ja pöydässä oli sen seitsemää sorttia herkkua ja juuri ennen kotiin lähtöä muistettiin, että siellä pakastimessa on jäätelöä ja kastikkeet strösseleineen löytyy kaapista. Mummilta olen tainnut jossain määrin periä halun tehdä ruokia mahdollisimman pitkälle itse. Tosin vielä en ole itse keittänyt luumuhilloa joulutorttuihin, kuten mummini. Ja sitten olen mummini tapaan aika visuaalinen leipomusteni suhteen. Maku on toki tärkeää, mutta ulkonäkö merkitsee myös. Nykyään hänellä ei ole enää niin hyviä mahdollisuuksia leipoa, joten tykkään viedä mukanani heille jotain omia leipomuksiani.




Maustepippuri - tuo lapsuuteni haju- ja makumuisto
Yksi asia yhdistää molempia isoäitejäni ja se on myös yksi erittäin vahva hajumuisto omasta lapsuudestani - maustepippuri. Tuo jokapaikan mauste, joka tuo mieleeni turvallisen ja hyvän olon sekä tietysti sen herkullisen ruuan. Tässäpä juuri toissapäivänä fiilistelin maustepippurisella perusmakaronilaatikolla, jonka lämmitin mikron sijaan paistinpannulla. Mammalla oli tapana lämmittää edellispäivän makaronilaatikko aina pannulla ja muistan siinä laatikossa olleen ruskeitä pienenpieniä pisteitä. Mietin pitkään itse kokkaillessani, että mitä kummaa ne pisteet olivat, kun en saanut omasta makaronilaatikosta yhtä hyvää. Se ei maistunut yhtä hyvältä suoraan uunista eikä pannun kautta käytettynä. Luulin nimittäin, että voi olisi ollut se salaisuus. Mammani lämmitti laatikon ihan näppärässä määrässä voita. Mutta ei. Se taikasana oli maustepippuri. Tajusin sen joskus, kun mietiskelin miten ihmiset ennen maustemarkkinoiden suurta avautumista maustoivat ruokansa. No suolalla ja pippurilla (ja sipulilla) - eikä millä tahansa pippurilla vaan juurikin tuolla maustepippurilla, joka ei muuten edes ole pippuri vaan erään jamaikalaisen myrttisukuisen puun puolikuiva hedelmä (Wikipedia tiesi). Jep!! Maustepippurilla mummini maustaa superherkullisen spagettikastikkeensa. Sen lisäksi siihen tulee voi-jauho suurus sekä kunnon kermaa. Niin maukasta ja täyteläistä!


Jos siis haluat saada isovanhempiesi kokkaaman ruuan makuista ruokaa aikaiseksi, muista voi, sipuli, kerma, suola ja maustepippuri! Lapsille, kun kokkailee isoäidin tapaan, tulee samalla siirtäneeksi sukupolvia yhdistävää ruokaperinnettä eteenpäin.

Onko sinulla vastaavia makumuistoja? Onko jokin isovanhempasi resepti mukana omassa ruuanlaitossasi?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenteissa on valvonta päällä, joten ei hätää, ne tulevat kyllä näkyviin :) Pidän kaikenlaisesta asiallisesta kommentoinnista! Anna palaa!

I check all comments before publishing, so please don't worry, your comment will show later on :) I like all decent comments!