Mitä on itsensä johtaminen ja miksi olisi hyvä osata johtaa itseään?

Itsensä johtaminen on hyödyllinen taito jokaiselle

Silloin tällöin sitä havahtuu huomaamaan, että elämänlaatu ei ole aivan sitä, jollaiseksi sen toivoo. Perheen ja uran ristiaallokossa ei ole helppoa, kun joka puolelta tulee omat vaatimuksensa, ja toisaalta joka paikassa toitotetaan oman ajan tärkeyttä.

Turhauttaa, kun aika tuntuu loppuvan päivästä kesken. Kuulostaako tutulta?

Opettelemalla johtamaan itseäsi, opit erottamaan ne itselle merkitykselliset asiat, panostamaan niihin sekä organisoimaan arkesi siten, että näille mielekkäille asioille jää aikaa.

Mitä on itsensä johtaminen ja miksi olisi hyvä osata johtaa itseään?

Itsensä johtamisen määritelmiä on monia. Itse määrittelen itsensä johtamisen blogissani niin, että se on kyvykkyys, jolla voi pitää elämänsä osa-alueet sen verran balanssissa, ettei mikään ole liian hallitseva. Tämä on avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lisäksi sen avulla pystyy pitämään langat käsissään sekä saavuttamaan tavoitteitaan. Kyky johtaa itseään on eduksi kaikilla elämän osa-alueilla.

Millä tavalla hyvinvointi määritellään tässä blogissa?

Itselleni hyvinvointi tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvää fiilistä – sitä, kun peilistä katsoo omaa silmää miellyttävä tyyppi, joka nauttii työstään ja arki rullaa kepeästi.

Mielestäni erittäin fiksu jaottelu kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on tullut Pentti Sydänmaanlakalta, joka kokonaiskuntoisuusmallissaan jakaa hyvinvoinnin
fyysiseen (ravinto, liikunta, lepo, uni, rentoutuminen)
psyykkiseen (muisti, ajattelu, luovuus, oppiminen)
henkiseen (arvot, päämäärät, merkitys, tasapaino)
sosiaaliseen (tunteiden hallinta, positiivisuus, ihmissuhteet, harrastukset, yhteisöllisyys)
ja työhön liittyvään (osaaminen, tavoitteet, avaintehtävät, palaute ja kehittyminen)
hyvinvointiin.

Tärkeää on olla yhtäaikaa määrätietoinen ja armollinen

Omassa hyvinvoinnissa on merkittävässä roolissa tietynlainen menestys ja tavoitteiden saavuttaminen. Nyt aikuisiällä menestys tarkoittaa minulle sitä, että voin katsoa aikaansaamaani ja todeta ilolla ja ylpeydellä olevani sen takana.

Olen onnistunut siinä aika mukavasti. Osittain siksi, että pyrin valitsemaan tehtävälistalleni asioita, jotka tiedän pystyväni tekemään laadukkaasti alusta loppuun. Ajatuksella, että kun kerran tekee, niin miksi ei yrittäisi tehdä sen hetkistä parhainta suoritusta. Korostan tuota *sen hetkistä*. Paras suoritus vaihtelee elämäntilanteiden mukaan.

Vielä minulla on opeteltavaa siinä, että astuisin useammin kunnolla oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja heittäytyisin vähän tuntemattomampiin projekteihin. Yleensä nämä opettavat eniten ja tarjoavat suurimman onnistumisen elämyksen.

Itse uskon, että kyvyllä johtaa itseään voi saavuttaa itselleen parhaan mahdollisen hyvän fiiliksen. Helppoa se ei ole, moni asia kun on täysin riippuvainen omasta ajattelumallista ja jos se on ollut pitkään tietynlainen, niin eipä sitä ihan helposti vaihdeta.

Vaatii duunia, uhrauksia ja hampaiden kiristelyäkin välillä, mutta onneksi se samalla antaa myös koko ajan niitä onnistumisen elämyksiä. Menestyksessä ja hyvinvoinnissa on yhteistä se, että jokainen määrittelee itse oman tavoitetasonsa.

Itsensä johtaminen vahvistaa itsetuntoa ja -luottamusta

Havahduin kokonaiskuntoisuudesta lukiessani todenteolla siihen, että vanha klisee pitää paikkansa. Oikeasti jokainen ITSE on se, joka voi vaikuttaa siihen millaista oma elämä kokonaisuudessaan on. Miettimällä omat tärkeät asiasi ja pitämällä ne kirkkaana mielessäsi, voit saada elämästä paljon enemmän irti.

Kaikkea ei toki voi saada heti, vaan täytyy ymmärtää stepit kuinka tavoitteisiinsa pääsee. Kun tiedät mihin suuntaan haluat elämässäsi mennä, pystyt tekemään päätöksesi tähän tukeutuen. Päätöksien teosta tulee huomattavasti helpompaa.

Välillä joutuu olemaan itsekäs, mutta hyvästä syystä. Olisi helppoa ryhtyä marttyyriksi ja muiden ohjaamaksi marionetiksi, mutta se on omien tavoitteiden saavuttamiselle turmiollista. Kun tietää mitä haluaa, voi luottaa omiin päätöksiinsä eikä hätkähdä mahdollisista kritiikeistä.

Hyvällä itsensä johtajalla on positiivinen, mutta realistinen mind-set ja kyky tulkita isoa kuvaa

Itsensä johtamiseen kuuluu, että tuntee rajansa – osaa toisaalta kieltäytyä, mutta toisaalta tunnistaa myös tilaisuutensa. Tietynlainen pokka ja terve itsekkyys ovat hyvän itsensä johtajan piirteitä. Tämä uskaltaa reippaasti mennä kohti tavoitteitaan ja tehdä päätöksiä myös minä-kärki edellä.

Tässä voi kuitenkin mielestäni astua miinaan, jos alkaa vetää liian pokalla joka kohdassa. Ei ympärillä olevia ihmisiä voi noin vain sivuuttaa matkalla kohti omia tavoitteita. Hyvällä itsensä johtajalla on nimittäin tilannetajua ja kyky tulkita isoa kuvaa. Sitä olisi pian aika yksin, jos ei tunnerepertuaarista löytyisi empatiaa tai sopivaa määrää epäitsekkyyttä.

Ehkä tätä kuvaisi hyvin sanonta, että täytyy valita taistelunsa eli tässä tilanteessa se tarkoittaisi, että täytyy päättää mitkä asiat ovat itselle ne tärkeimmät ja pitää niistä kiinni. Itse koen, että liika ehdottomuus ei ole koskaan hyvästä. Sillä saa usein aikaan pelkästään stressin, joka vaikuttaa jokaiseen hyvinvoinnin osa-alueeseen sitä vähentävästi.

Hyvä itsensä johtaja omaa positiivisen, mutta realistisen mind-setin elämään. Kaikki tekeminen ei ole aina kivaa, ja joskus täytyy taistella tavoitteidensa vuoksi jopa tuulimyllyjä vastaan. Onnistuneeseen itsensä johtamiseen kuuluu sinnikäs, periksiantamaton asenne, joka ei käske luovuttamaan pienien takapakkien edessä.

Joskus tavoitteiden saavuttaminen vaatii valtavasti itsehillintää ja saman verran itsekuria. Ne veemäisimmätkin hommat tulee tehdä, jotta voi astua seuraavan stepin matkallaan kohti omia tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamisen tuoma huikea fiilis on jo itsessään palkinto, joten tavoitteiden saavuttaminen kuuluukin olla ponnisteluiden takana.

Johtaessaan itseään oppii tuntemaan itsensä ja kasvattamaan itsevarmuutta

Samalla, kun opettelee johtamaan itseään, saattaa pian huomata itsetuntonsa ja itseluottamuksensa kasvaneen. Oppiessaan johtamaan itseään, sitä oppii paitsi ne omat rajansa, myös omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Oppii tuntemaan itsensä. Kun tuntee itsensä ja tietää mitä haluaa, itseluottamus kasvaa kohisten ja se toki näkyy myös ulospäin itsevarmuutena ja hyvänä fiiliksenä.

Itsensä johtaminen työelämässä

Itseohjautuvuus on työelämän valttikortti ja vaatii itsensä johtamisen hallintaa

Itseohjautuvuutta korostetaan nykypäivänä työelämässä erittäin paljon ja ollakseen itseohjautuva täytyy kyetä johtamaan itseään ja tekemisiään. Näin ollen itsensä johtaminen on vallalla olevassa tietotyössä ihan ykköstaitoja.

Työ sisältää nykyään paljon vapautta ja se tuo samalla vallan lisäksi myös vastuun omasta työstä. Jotta työt tulevat tehdyksi, sinun pitää osata priorisoida, tehdä tarvittaessa nopeita päätöksiä ja organisoida oma päiväsi ja ajankäyttösi niin, että työt tulevat tehdyksi aikataulussa. Kun opit aikatauluttamaan elämääsi, pystyt varmistumaan siitä, että kaikelle tärkeälle jää aikaa.

Osaamattomuuden myöntäminen ei ole heikkouden osoitus, vaan kertoo jatkuvasta kehittymishalustasi ja kyvystäsi hahmottaa kokonaisuutta

Itsensä johtaminen työpaikalla edesauttaa jatkuvaa oppimista. Kun tiedät mihin olet menossa, tiedättää mitä taitoja tarvitset päästäksesi tavoitteeseesi. Tämä toki pätee kaikilla elämän osa-alueilla. Töissä tästä on se hyöty, että kun kehittymistarpeen huomaa itse yleensä aika varhaisessa vaiheessa, voi ottaa yhteyttä tarvittaviin tahoihin taidon oppiakseen.

Ei ole heikkouden osoitus, jos huomaa, ettei osaa. Vahva itsensä tuntija uskaltaa toimia taitoja kartuttaakseen eikä yritä mennä onnella toivoen, ettei muut huomaa osaamattomuutta. Jokainen sitä paitsi ilahtuu, jos pyydetään opettamaan jotain, jossa on hyvä ja jonka osaa. Näin ollen neuvojen kysymistä ei kannata arastella.

On hyvää ammattimaisuutta todeta, että tarvitsee lisäosaamista. Vanha sanonta pitää paikkansa, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Itsensä johtamiseen kuuluu olennaisena osana itsensä jatkuva kehittäminen.

Itseäsi johtamalla opit taklaamaan oman muutosvastarintasi

Nykyajan työelämään kuuluu myös jatkuva muutos. Kun yksi muutos saadaan vietyä maaliin, toinen jo alkaa, ellei ole jo alkanut edellisen ollessa käynnissä. Usein muutokset aiheuttavat muutosvastarintaa. Vanha tuttu on turvallinen. Uusi tuntematon pelottaa, kun ei oikein tiedä siitä vielä mitään.

Hyvä itsensä johtaja luottaa itseensä muutostilanteessa ja osaa nähdä muutoksen tuomat mahdollisuudet itselle sekä mahdolliset kehityksen paikat omassa osaamisessa. Yleensä muutoksella tähdätään johonkin parempaan pitkällä aikavälillä ja hyvä itsensä johtaja osaa tarkastella kokonaisuutta.

Sitä osaa helpommin ymmärtää miksi muutos täytyy tehdä nyt eikä vuosien päästä. Hyvä itsensä johtaja ei näe muutoksen jälkeistä mahdollista puutetta osaamisessaan vaaran paikkana vaan ennemmin mahdollisuutena kehittää itseään.

Koska olet tullut tähän blogiin, oletan, että olet jo tehnyt päätöksen muuttaa tapojasi toimia ja haluat alkaa johtaa itseäsi paremmin. Olet ehdottomasti oikealla tiellä ja et varmasti tule katumaan päätöstäsi hetkeäkään!

Luen mielelläni kommenttiboksista mietteitäsi itsesi johtamisesta sekä hyviä kikkaviitosia, joita olet oivaltanut matkan varrella!

Menestyksekästä viikkoa!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *