Yrittäjän hyvinvoinnin haasteet

Yrittäjä on ihminen siinä missä muutkin. Voisi siis nopealla päättelyllä ajatella, että yrittäjän hyvinvoinnissa ei tarvitse ottaa huomioon mitään eri asioita kuin kenen tahansa muun hyvinvoinnissa. Väärin. Yrittäjän suhde omaan työhön on erilainen kuin peruspalkkatyössä, ja tällöin esimerkiksi rajan veto sille, koska ollaan töissä, voi olla erittäin haastavaa.

Kuten tiedämme, hyvinvointi koostuu mm. näistä:

Palautuminen ja ajankäyttö

Hyvin usein yrittäjän päivät täyttyvät yritystoimintaan liittyvistä asioista, jolloin vastapainotekemiselle jää aikaa vain vähän jos ollenkaan. Elämän osa-alueista työ on tällöin äärimmäisen korostunut. Hetkellisesti se on ok, jos se on otettu tietoisesti huomioon muilla elämän osa-alueilla.

Ymmärtääkseni ei ole mitenkään epätavallista, että varsinkin yksinyrittäjät tekevät ensin ns. normityöpäivän verran laskutettavaa työtä ja sitten tämän päälle hoitavat kirjanpitoon liittyvät asiat, markkinointia sekä kehitysasioita. Voidaan puhua helposti yli 12h päivistä. Kun sitten mietitään, että unelle tulisi jäädä se 8h per päivä, jää muille asioille ehkä se 4h. Tästä neljästä tunnistakin menee osa työmatkoihin ja arjen välttämättömyyksiin kuten kaupassa käyntiin. Nykyään on onneksi kauppakassipalveluita, jotka säästävät aikaa. Mikäli kyseessä on perheellinen yrittäjä, voi miettiä missä kohtaa hän on perheen kanssa.

Ajankäytön haasteet ei ole ihme, kun on usein kyse ainakin jossain määrin intohimosta. Yritys on vähän kuin oma lapsi. Halutaan kehittää yritystä ja kenties palvella asiakkaitakin mahdollisimman nopeasti yhteydenoton jälkeen. Ihana ajatus, mutta varsinkin jälkimmäinen on todella raaka yrittäjän hyvinvoinnille. Harva odottaa, että hänelle vastataan samalla sekunnilla. On parempi varmistaa palvelun jatkuvuus kuin turha nopeus. Asiakkaalle riittää hyvin usein, että hän saa vastauksen seuraavana arkipäivänä. Sen sijaan yrittäjän on hyvä pitää myös vapaa-aikaa, jotta hän pystyy palvelemaan asiakkaita myös jatkossa ilman burn outtia. Yrittäjän oma hyvinvointi on kestävän yritystoiminnan perusta.

Ei se haittaa, jos joskus tulee noita 12h päiviä. Ja vielä vähemmän haittaa, jos tuo aika menee niin sanotussa työnimussa eli on sellainen kiva tekemisen meininki päällä esim. jotain kiireetöntä haastetta ratkaisten. Mutta pidemmän päälle tuollaista työtahtia ei kestä, vaikka olisi millaisessa imussa.

Yrittäjäkin tarvitsee lomaa

Siinä ei ole mitään leveilyn aihetta, että ei pidä lomaa. Pieni irtiotto on hyväksi jo ihan luovuudenkin kannalta. Kun pitää huolen siitä, että pääsee säännöllisesti pois omasta kuplasta, pystyy toimimaan paljon tuoreemmilla ajatuksilla.

Yritys voi hyvin, kun yrittäjä voi hyvin. Yksi merkittävä kolminaisuus hyvinvoinnin saralta on ravitsemus, liikunta ja lepo. Näitä yrittäjäkään ei saisi unohtaa työn tiimellyksessä.

Surullisen usein kuulee, että ei ole varaa lähteä aikaisemmin töistä. Tällöin on hyvä miettiä sitä omaa hinnoittelua. Yrittäjyys ei ole synonyymi 24/7 työskentelylle.

Tauot ovat tärkeitä myös yrittäjälle

Päivä on tärkeää jaotella niin, että se tukee yrittäjän jaksamista. Paljon puhuttu yrittäjän vapaus tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että yrittäjä voi pitää taukoja aina, kun kokee sitä tarvitsevansa. Toinen äärilaita on se, että taukoja ei pidetä juuri lainkaan. Mikäli tulee asiakasta asiakkaan perään ja ehtii vain nopeasti hörppäämään kahvin energiapatukan tai croisantin kera jossain kohtaa, ei olla kovin kestävällä tiellä. Ravitsemus on hyvinvoinnin perusta ja kiireisessä arjessa siitä kannattaa pitää kiinni. Jos ei muuta ehdi hyvinvointinsa eteen tehdä, niin ainakin olisi hyvä miettiä päivän ruuat ennakkoon. Hyvät valinnat tukevat hyvinvointia myös psyykeen kautta, kun se itsetehty päätös tuo kiireen keskelle onnistumisen tunteen.

Liikuntaa voi ripotella työpäivän lomaan

Taukoja voi pitää työpäivän aikana myös liikkuakseen. Esimerkiksi, jos siirtyy työtehtävästä toiseen, voi siihen väliin laittaa vaikkapa liikuntahetken. Pieni reippailu keskellä päivää saa ihmeitä aikaan. Liikunta on usein myös välttämätöntä pitkäaikaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Monet työtehtävät ovat sellaisia, että ne kuormittavat kroppaa, jolloin kroppa vaatii myös huoltoa. Itse huomasin, että kun 30v tuli mittariin, tarvitsi lihaskuntoon alkaa kiinnittää eri tavalla huomiota. Myös raskaudet toivat oman mausteensa keskivartalon lihastasapainoon.

Myös istumatyö vaatii lihaksilta paljon. Siinä helposti rönöttää koneen ääressä huonossa ryhdissä, joka jumauttaa selän. Istuminen lyhentää takareittä ja hiiren/kännykän kanssa näppäily aiheuttaa hermojumeja käsiin/ranteisiin. Fyysisessä työssä taas tehtävät ovat usein ”toispuoleisia”, jolloin tasapainottava treeni pitää tehdä vapaalla. Nykyään löytää tosi hyviä jumppaohjeita netistä ja pienikin tehty treeni on aina parempi kuin ei treeniä ollenkaan.

Mikäli yrittäjällä on usein iltaisin inspiraation hetki, voisi keskellä päivää/iltapäivästä olla hyvä hetki pitää kunnon tauko työnteosta. Tällöin on hyvä keskittyä tekemään sitä, mikä vahvistaa omaa hyvinvointia. Sitten illemmalla, jos inspiraatio iskee, voi mahdollisesti tehdä jonkun työasian. Jos ei iske, niin voi käyttää ajan parhaaksi katsomallaan tavalla. Itselläni kirjan lukeminen tai ajoissa nukkumaan ovat aika vahvoilla näissä kohtaa.

Työn liiallinen rooli aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta

Perheellisillä yrittäjillä lasten hoitoajat säännöstelevät edes hieman vuorokauden tuntien jakautumista, kun taas itsekseen asuvat tekevät helposti pitkiä päiviä, koska ei ole pakottavia velvollisuuksia. Toisaalta perheellisillä yrittäjillä on sitten haasteena se riittämättömyyden tunne. Pitäisi olla enemmän läsnä perheen kanssa ja toisaalta olisi suuri tarve samaan aikaan tehdä yrityksen asioita. Riittämättömyyden tunnetta itsekseen asuvilla voi aiheuttaa ystävät, joita ei ehdi näkemään kuten ennen. Mieli voi olla ärtyisä, kun tuntuu ettei oikein onnistu kummassakaan, ja tuntee koko ajan olevansa väärässä paikassa. Mikäli tätä ei tunnista/tunnusta, voi vaivihkaa lähteä uupumisen ja jopa masennuksen polulle.

Voi myös olla, että yrittäjän puolisolle tulee arjen pyörittämisestä isompi vastuu, joka sekin saattaa tuoda omaa painetta. Pitäisi olla lasten kanssa, puolison kanssa ja hoitaa kotitöitä, mutta samaan aikaan tuntuu pakottava tarve tehdä yritysasioita, jotta perheelle riittäisi leipää pöytään. Pinnan toistuva kireys on hälytysmerkki, joka yrittäjän pitää ottaa tosissaan. Jos yrittäjä ei muuta jotain tekemisessään, se vaikuttaa merkittävästi hänen hyvinvointiinsa. Jos ei suoraan, niin välillisesti. Voi nimittäin olla, että puoliso ei pitkään katsele kiukuttelevaa yrittäjäpuolisoa, vaan vaihtaa osoitetta. Sitten sitä aikaa saattaa olla ”rajattomasti” työn tekoon vähintään joka toinen viikko, mutta onko uhraus sen arvoinen.

Tasapaino elämän alueissa täytyy olla yrittäjälläkin. Tuo riittämättömyyden tunne tulee mm. arvoristiriidasta. Yrittäjällä voi olla vahvana arvona työ ja yhtä vahvana arvona perhe. Yrittäjä voi omasta mielestään tehdä työtä perheensä eteen, kun hän tekee pitkiä päiviä, mutta siitä aiheutuu helposti se, että kotona lapset purkaa ikäväänsä joko yrittäjään tai sitten toiseen vanhempaan. Sitten puoliso helposti purkaa sitä turhautumistaan yrittäjään ja yrittäjää harmittaa, kun hän on kaikkensa perheensä eteen tehnyt. Tämäkin on onneksi ratkaistavissa, mutta se vaatii sitä, että yrittäjä puolisoineen miettii tilannetta toistensa silmin.

 

Yrittäjän yksinäinen rooli työyhteisössä

Yrittäjän rooli työyhteisössä vaihtelee vähän firmasta riippuen, mutta yhteistä on, että yrittäjällä on aina viime kädessä vastuu kaikesta. Se on aika iso taakka pitää harteilla.

Henkilöstöllä on todella paljon merkitystä yrittäjän hyvinvointiin ja toisin päin, yrittäjällä on todella paljon merkitystä henkilöstön hyvinvointiin. On tärkeää, että koko työyhteisö viihtyy työpaikalla.

Työyhteisössä avaintekijöitä on avoimuus, rehellisyys ja hyvä keskusteluyhteys. Monesti työkavereiden kanssa tulee juteltua päivän aikana paljonkin. Mikäli yritys ei ole vielä niin iso, että yrittäjän aika menee hallinnollisissa hommissa, myös yrittäjä tulee jutelleeksi työkavereiden kanssa. Kuitenkaan harvoin keskustelu työnantajan ja työntekijän välillä on niin raakarehellistä, mitä se olisi kahden täysin tasavertaisen kanssa. Tässä nyt saattaa särähtää tuo, että eriarvoistan työnantajan ja työntekijän, koska yleensä tykkään ajatella työyhteisöä yksikkönä eikä kahtena eri puolena. Eriarvoistan siksi, että työntekijä voi kyllä puhua yrittäjälle raakarehellisesti esimerkiksi kollegansa sairauslomasta ja sen ärsyttävyydestä, mutta esimies/yrittäjä ei pysty osallistumaan keskusteluun raakarehellisesti. Tiiviissäkin työyhteisössä yrittäjällä on usein vastuidensa kautta hieman ulkopuolinen olo. Yrittäjältä puuttuu usein sellainen kollega, jonka kanssa purkaa mielen päällä olevia tilanteita. Onkin hyvä, jos yrittäjällä on verkostoissaan toisia yrittäjiä, joiden kanssa voi sparrailla puolin ja toisin.

Työhyvinvoinnin ylläpito ei ole vain yrittäjän asia

Yrittäjä voi työhyvinvointia edistääkseen pyrkiä tekemään työolosuhteet työpaikalla mahdollisimman hyväksi, ja ottaa huomioon erilaisia elämäntilanteita. Kuitenkin muun työyhteisön rooli työhyvinvoinnin ylläpitämisessä on merkittävä. On jokaisen omalla vastuulla mitä syö, milloin käy nukkumaan ja kuinka usein liikkuu. On meille ihmisille tyypillistä, että me yritetään löytää syypäätä jostain muualta kuin peilistä. Tällöin sitä helposti syyttää alkuun esimerkiksi työnantajan toimia, vaikka se lopullinen ratkaisu löytyy niistä ihan omista valinnoista.

Jokaisen henkilökohtaisessa elämässä tehdyt valinnat vaikuttavat työyhteisöön ja sen myötä yrityksen toimintaan. Yrittäjä voi tukea haastavissa tilanteissa, mutta ei tietenkään loputtomiin. On myös riski, että yrittäjä itse uupuu, mikäli joutuu usein kuuntelijan rooliin, tai joutuu tekemään jatkuvasti säätöjä työtehtäviin. Tällöin onkin hyvä ohjata työntekijä juttelemaan työterveyteen. Se maksaa toki yritykselle, mutta siellä on sitten ammattilaisia auttamassa eteenpäin. Tämä palvelu on Kela korvattavaa yleensä myös niillä firmoilla, joilla kuuluu pelkkä Kela 1 tason toiminta työterveyshuollon sopimukseen. Nuo keskustelut ovat osa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa.

Yrittäjän hyvinvointi on yritystoiminnan perusteista tärkein

Yrittäjän olisi hyvä ajatella omaa hyvinvointiaan yrityksen tärkeimpänä resurssina. Mikäli se on puutteellinen, se näkyy kaikessa yrityksen tekemisessä. Se näkyy asiakkaalle laadussa, työntekijöiden motivaatiossa, yrityksen kehittymisessä ja pidemmän päälle yrittäjän hyvinvoinnin laiminlyönti rampauttaa koko yrityksen. Mikäli yrityksessä on hyviä työntekijöitä, yrittäjän pahaolo vaikuttaa myös heidän työssäjaksamiseen vähentävästi. Heitä saattaa huolestuttaa yrittäjän tilanne, tai mikäli yrittäjän paha olo purkautuu tiuskimisena ja kasvavana työmäärällä työntekijöille, voi työntekijä alkaa miettiä työpaikan vaihtoa.

Priorisoi oma hyvinvointisi

Ajoittainen kiire on ok. Ja joskus voi yrittääjääkin kiukuttaa. Mutta ei jatkuvasti. Mikään asiakkuus ei ole oman terveyden menettämisen arvoinen. Oma terveys ja hyvinvointi on aina ykkönen. Jos se ei vielä sitä sinun kohdallasi ole, niin toivon sydämestäni, että nostat sen ykköseksi. Se on ensimmäinen askel kohti menestyvää yritystä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.