Mitä on kestävä kilpailuetu?
Kestävällä kilpailuedulla tarkoitetaan jotakin sellaista resurssia tai osaamista, joka on arvokasta, harvinaista, vaikeasti kopioitavissa, ja organisaation tukemaa.
Arvokas
Arvokas resurssi on nimensä mukaisesti sellainen, joka tuottaa jotakin arvoa yritykselle. Tämä on ensimmäinen edellytys kestävän kilpailuedun rakentumisessa. Resurssin täytyy tuottaa yritykselle jotain arvoa, jotta se kannattaa pitää. Resurssi voi olla joko aineeton kuten työntekijöiden osaamiseen liittyvää tai aineellinen kuten vaikkapa yrityksen toimitilat, koneet ja laitteet.
Harvinainen
Harvinainen resurssi on sellainen, että sitä on hankalaa saada ja sitä ei ole laajasti muualla käytössä. Mikäli resurssi on muilla käytössä tai heidän helposti saatavilla, kyseessä on vain hetkellinen kilpailuetu. Kun muut ottavat resurssin myös itselleen käyttöön, kilpailuetu muuttuu tasavertaisuudeksi muiden kanssa.
Vaikeasti kopioitavissa
Vaikeasti kopioitavissa oleva resurssi tai osaaminen alkaa olla jo aika vahva kilpailuetu. Jos kopioitavuus on helppo, on vain ajan kysymys koska muut ottavat sen käyttöön. Vaikeus kopioida syntyy kolmen ominaisuuden yhdistelmästä.
- Yksilöllinen historia – menneisyydessä tehdyt valinnat vaikuttavat niihin tapoihin, joita yrityksessä vaalitaan ja toisaalta myös työntekijöiden osaamisen rakentuminen on tapahtunut pikkuhiljaa ajan kuluessa.
- Syy-seuraus -suhteiden vaikeatulkintaisuus – kilpailijoiden on usein haastavaa arvioida mitä toisessa yrityksessä on tehty tietyn lopputuloksen saavuttamiseksi.
- Sosiaaliset suhteet – yrityksen tärkein voimavara rakentuu sosiaalisille suhteille ja hyvälle maineelle. Yrityskulttuuri, yhteishenki ja suhteet sidosryhmiin ovat henkilösuhteisiin perustuvia ja näin ollen jopa mahdottomia kopioida.
Organisaation tukema
Eli vahvin kilpailuetu on ehdottomasti sellainen, joka on vaikea tai liki mahdoton kopioida. Jotta kilpailuetu saadaan oikeasti käyttöön eikä jää vain hyväksi ajatukseksi, organisaation täytyy tukea tuon resurssin käyttöä. Yrityksen johtamisessa tulee huomioida yrityksen kilpailuetujen vaatimukset. Jos johto ei nosta niitä keskiöön, ne eivät muodostu kilpailueduksi.
Yrityksessä tulee käytännössä varmistaa, että tieto liikkuu tekijältä toiselle, jotta mahdollinen työntekijän siirtyminen muualle ei aiheuta kriittistä tietovuotoa. Jos tieto on ollut pelkästään lähtijällä päässä, voi yritys olla pahoissa ongelmissa. Mikäli tieto on vain yhdellä tai kahdella tekijällä, on tarpeen varmistaa, että henkilöt pääsevät jakamaan tietoa heille, jotka eivät vielä asiaa ole niin hyvin omaksuneet.
Tiedolla luodaan kestävää kilpailuetua
Tänä päivänä yhä isompi osa työstä käsittää tiedon käsittelyä tavalla tai toisella. Meiltä kaikilta vaaditaan enemmän osaamista eli asiantuntijuutta kuin vaikkapa 10 vuotta takaperin.
Puhutaan paljon tietotyöläisistä ja se käsittää itseasiassa paljon enemmän tekijöitä kuin pelkästään tietokonetta työkseen naputtelevat henkilöt. Ihan suorittavaa työtä tekeviltäkin edellytetään tällä hetkellä paljon enemmän tiedollista osaamista kuin aikaisemmin ja itsensäjohtamistaidot ovat tärkeitä joka alalla.
Harvassa on enää ne työpaikat, jossa suoritetaan työ prikulleen vain niin kuin esimies sanoo. Yleensä aika monessa työpaikassa on yleisohjeen noudattamisen lisäksi myös oikeus ja velvollisuus käyttää maalaisjärkeä asiakkaan ja työnantajan eduksi.
Voisi yleistäen sanoa, että toimiakseen kestävästi yrityksen jokaisen työntekijän tulee ymmärtää miksi tekee mitä tekee, mitä mahdollisia ongelmatilanteita voi eteen tulla ja miten näitä ongelmatilanteita voi ratkaista. Ongelmien ratkaisutaito on yleensä suoraan verrannollinen tiedon määrään.
Hiljaisen tiedon määrä on valtava
Aikaisemmin hiljainen tieto on siirtynyt pikkuhiljaa mestarilta kisällille, mutta nykypäivän hektisessä työympäristössä tämän tärkeys helposti unohdetaan. Hiljainen tieto on sellaista, että se siirtyy yleensä esimerkin avulla, koska sitä on vaikeaa pukea sanoiksi. Yrityksen tapa toimia on monesti tällainen. Voidaan kyllä ohjeisiin kirjoittaa pääpiirteittäin miten homma menee, mutta tekijät tuovat yhteiseen soppaan ne omat mausteensa, joilla yrityksen tuotteesta tai palvelusta tulee kilpailijasta erottuva.
Kasvavassa yrityksessä on haasteena se, että yrityksen sisäiset mallit tulisi saada myös uusien tekijöiden tavaksi tehdä mahdollisimman jouhevasti työsuhteen aloittamisen jälkeen. Jos kasvu on ollut nopeaa, voi olla, että yrityksestä puuttuu kokonaan yhteinen tapa. Tämä voi näkyä asiakkaalle vaihtelevana laatuna.
Voi myös olla, että yrityksen tapa tehdä on vain yrittäjän mielikuvissa ja tällöin voi helposti yrittäjälle tulla tunne, että muut eivät vain osaa. Toki taidot varmasti kehittyvät ajanmittaan kaikilla, mutta usein yrittäjällä on tässä kohtaa peiliin katsomisen paikka – kuinka hyvin hän on varmistanut yrityksen toimintatapojen siirtymisen tekijältä toiselle? Minkä verran tähän on varattu aikaa?
Varmistaaksesi, että yrityksessäsi on parhaat mahdollisuudet kehittyä kestävästi ja vahvistaa omaa kilpailuetua, liity Johtajan uutiskirjeen tilaajaksi.
